Osmo Kammonen on Neste Oilin viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Kun Suomea aikoinaan teollistettiin, yrittäjät, osaaminen ja pääomat tulivat ulkomailta. Laitokset sijoitettiin raaka-aineiden, energian ja kuljetusreittien solmukohtiin. Usein se merkitsi sijoittumista lähes koskemattomille saloille vesireittien varteen. Jotta uudet teollisuuslaitokset olisivat saaneet pysyvää työvoimaa, teollisuusjohtajat joutuivat rakentamaan asuntoja ja erilaisia palveluita työväestölleen.
Moni kaupunkimme on saanut ensimmäiset koulunsa, sairaalansa, harrastajateatterinsa, urheilupaikkansa ja jopa kirkkonsa ja hautausmaansa siltä teollisuusyritykseltä, jonka ympärille kaupunki ajan saatossa rakentui. Vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla kerrotaan tarinoita patruunoista, jotka tukivat suoraan myös perheiden elämää esimerkiksi lainoittamalla perheiden asumista. Samat patruunat kyllä saattoivat puuttua työväkensä elämään myös silloin, kun sitä ei olisi kaivattu.
Teollisuuspatruunat eivät olleet pyyteettömiä kantaessaan suurta sosiaalista vastuuta. Heillä oli tarve varmistaa työvoiman saatavuus, pysyvyys ja varsinkin yhteiskuntarauha. Mutta lopputuloksena oli yhtä kaikki merkittävä yhteiskuntaa rakentanut panos.
Tämän ajan yritykset kantavat sosiaalista vastuutaan eri tavalla. Lain asettaman vastuun kantaminen esimerkiksi henkilöstön työterveydestä, yleisistä työoloista ja työturvallisuudesta ei riitä, vaan on tarjottava enemmän, mikäli mielii houkutella ammattitaitoista väkeä. Sosiaalisen vastuun muodot siis mitä ilmeisimmin riippuvat yhteiskunnan kehityksen vaiheesta.
Kehittyneissä yhteiskunnissa perusrakenteiden ja palveluiden tarjoaminen on kuntien ja valtion tehtävä, joten yritysten roolina on tuoda näiden päälle jotakin sellaista, johon yhteiskunnan varoilla ei yllettäisi. Yritysten tuella edistetään esimerkiksi urheilutoimintaa tai tuetaan hankkeita ja elämyksellisiä tapahtumia, jotka lisäävät paikkakunnan asumisviihtyvyyttä ja vetovoimaa. Myös Neste Oilin vastuullisuusajatteluun kuuluu, että pyrimme rikastuttamaan jalostamopaikkakuntiemme elämää muutenkin kuin yhtiön, sen työtekijöiden ja palveluntarjoajien maksamilla verovaroilla.
Kehittyvissä maissa vastuu kannetaan vaatimalla parempia käytäntöjä
Neste Oilia on viime aikoina eniten haastettu sosiaalisesta vastuun puuttumisesta Aasiassa, josta yhtiö hankkii raaka-aineita uusiutuvan dieselin valmistukseen. Pääsyytökset ovat koskeneet sademetsien tuhoamista, mutta samalla on esitetty myös alueen alkuperäisten asukkaiden kärsivän viljelyalueiden laajentumisesta. Syytökset kohdistuvat erityisesti öljypalmujen viljelyyn Malesiassa ja Indonesiassa. Neste Oil ei itse viljele raaka-aineitaan, mutta ostaa niitä sekä suurilta viljely-yhtiöiltä että pienviljelijöiltä. Tiukat vastuullisen toiminnan periaatteet ja niihin pohjautuvat vaatimukset ovat yhtiön tärkein tapa varmistua, että sosiaalinen vastuu toteutuu myös näissä maissa. Periaatteet ovat osa hankintasopimuksia ja velvoittavat siten yhtiön raaka-ainetoimittajia. Neste Oil ei toimi välikäsien kautta, vaan suoraan viljelijöiden kanssa, jotta vastuullisuusketju olisi paremmin yhtiön hallittavissa ja ulkopuolisten auditoitavissa. Sana ei riitä, vaan on todistettava.
Vaatimuksia on kuitenkin kohtuullistettava pienviljelijöiden kohdalla, koska heillä ei ole sen enempää taloudellisia kuin osaamiseenkaan liittyviä mahdollisuuksia hankkia sertifiointia ja muuttaa käytäntöjään välittömästi. Siksikin Neste Oilin sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen kuuluu toimintatapojen jatkuva kehittäminen yhdessä raaka-ainetoimittajien kanssa.
Neste Oil osallistuu aktiivisesti vastuullisesti tuotetun palmuöljyn sertifiointijärjestelmän luoneen Roundtable on Sustainable Palm Oil –järjestön toimintaan. Yhtiö oli RSPO:n ensimmäinen öljy-yhtiöjäsen. Neste Oil on myös alusta lähtien ollut sertifioidun palmuöljyn suurin ostaja. Sertifiointi edellyttää muun muassa asiallisia työoloja kuten kunnon palkkaa, mahdollisuutta lepoon, järjestäytymisvapautta sekä työturvallisuusnäkökohtien huomioon ottamista. RSPO:lla on myös sovittelulautakunta, joka ratkoo esimerkiksi maanomistusoloja koskevia erimielisyyksiä.
Osallistumme Aasiassa jossakin määrin myös sellaiseen sosiaaliseen työhön, jossa olemme rahoittajana. Tuemme Borneo Child Aid –järjestön kautta borneolaislasten koulunkäyntiä.
Vastuullisuuden koko kuva muodostuu sosiaalisesta vastuusta, ympäristövastuusta ja taloudellisesta vastuusta. Taloudellinen vastuu voidaan ajatella osaksi sosiaalista vastuuta. Kun Neste Oil ostaa palmuöljyä, se samalla tukee Malesialle ja Indonesialle erittäin tärkeää teollisuudenalaa, joka antaa työtä noin kahdeksalle miljoonalle ihmiselle. Heille se merkitsee mahdollisuutta paljon parempaan elintasoon kuin mihin heillä ja heidän perheillään muuten olisi mahdollisuus. Perheviljelmien lisääminen on esimerkiksi Indonesian hallituksen keskeisin keino taistella maan pahinta vitsausta eli köyhyyttä vastaan. Palmuöljy siis tuo hyvinvointia alueelle.
Voisiko ajatella, että Neste Oilin rooli Kaakkois-Aasiassa on osaltaan jotain samanlaista kuin oli niillä ulkomaalaisilla, jotka aikoinaan saapuivat teollistamaan Suomea?
Osmo Kammonen
Kirjoittaja on Neste Oilin viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja sekä konsernin johtoryhmän jäsen. Hän on aiemmin toiminut muun muassa viestintä- ja sijoittajasuhdejohtajana ja -päällikkönä, tiedotuspäällikkönä ja taloustiedottajana elektroniikkateollisuuden, konepajateollisuuden, rakennusmateriaaliteollisuuden ja metsäteollisuuden yrityksissä. Osmo Kammonen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.
Pilkun paikka 
Posted on 30.6.2011 Kirjoittanut Team Pilkun paikka
0