Maija Harsu toimii viestintäkonsulttina ja valmentajana. Kuva: Krista Keltanen.
Työ- ja viestintäoikeuteen erikoistunut oikeustieteen lisensiaatti Pirkko Pesonen on tehnyt hyvän työn kootessaan yksiin kansiin yhteisön viestintään liittyvää lainsäädäntöä. Yritysviestinnän säännöt -teoksen (Edita 2012) punaisena lankana ovat yrityksen käytössä olevien asiakas-, osakas- ja henkilöstötietojen käsittely sekä niiden suoja, yrityksen tiedonantovelvollisuus ja yksilön sananvapaus.
Kirjaa lukiessani palasin vanhaan ProComin aikanani vuonna 2007 pitämään esitykseeni ”2010-luvun viestinnän ammattilainen”. Esityksestäni löytyy kalvo ”Mitkä asiat tulevaisuudessa korostuvat”, ja yhdeksi asiaksi olen nostanut lainsäädännön ja viestintäoikeuden. Mitähän olin silloin miettinyt? Ainakin työntekijän oikeutta tietoon ja työntekijän sananvapautta, mutta ehkä siitä näkökulmasta, että työntekijän tulisi tulla organisaatiossaan paremmin kuulluksi ja että työntekijän oikeus ja velvollisuus on olla aloitteellinen.
Ei niin juridista, mutta mukava joka tapauksessa huomata, että nostin esille ajatuksia, jotka tänä päivänä ovat vahvasti esillä tässä viestinnän arjessa mm. groundsourcing- ja some-maailmassa.
Sananvapaus ja sosiaalinen media
Teoksessa käsitellään työntekijän sananvapautta, mutta myös työsuhteeseen liittyvää ilmaisuvapautta rajoittavaa lojaliteetti- ja salassapitovelvollisuutta. Lojaliteettivelvollisuus merkitsee sitä, että työpaikan sisäisistä asioista kertominen julkisuuteen ei ole sallittua. Se on kuitenkin sallittua, jos asiassa on julkinen intressi tai jos se on vihoviimeinen keino saada epäkohta korjatuksi, mutta liikesalaisuuksia ei silloinkaan saa paljastaa.
Esimerkkinä Pesonen käyttää Helsingin Sanomissakin esillä ollutta koruliikkeen työntekijän Facebookiin perustamaa työnantajansa työsuhdepolitiikkaa kritisoivaa keskustelupalstaa. Koruliike vaati lojaliteettivelvollisuuteen vedoten vahingonkorvausta. Työntekijä vetosi sananvapauteen. Helsingin käräjäoikeuden mukaan työntekijällä oli oikeus kritiikkiin, jonka oikeus totesi perustuneen todellisiin tapahtumiin.
Kirjassa käsitellään kattavasti sosiaalista mediaa yleensä; miten se näyttäytyy yrityksen ja miten työntekijän näkökulmasta, miten toimitaan työajalla, miten vapaa-aikana ja mikä on rivimiehen, mikä esimiehen oikeus.
Työnantaja ei voi antaa sitovia ohjeita työntekijän vapaa-ajan käyttöön tai viestintään, mutta lojaliteettivelvollisuus koskee myös työntekijän vapaa-aikaa. Kirjasta löytyy somen käyttöön liittyvää juridista pohdittavaa, ohjeita ohjeistusten laatimiseen ja käytännön tietoa erilaisista menettelytavoista.
Yrityksellä ei ole yleistä tiedottamisvelvollisuutta henkilökunnalleen
Pesosen mukaan suomalainen sisäinen viestintä ei perustu lakiin vaan on itse ohjautuvaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Taustalla vaikuttaa kuitenkin yhteistoimintalaki, joka edellyttää tiedottamista henkilöstön edustajille tietyistä henkilöstöasioista ja yrityksessä tapahtuvista muutoksista, jotka koskevat henkilöstöä.
Teoksen yhteistoimintamenettelyä ja -lakia kuvaava osuus antoi selkeän kuvan yhteistoimintaprosessista ja eväitä viestinnän ammattilaiselle hyvään tiedottamiseen muulloinkin kuin irtisanomistilanteessa. Yhteistoimintamenettely pitäisikin nähdä mahdollisuutena hyvään ja jatkuvaan vuorovaikutukseen ja ainakin pienemmissä yrityksissä hyödyntämään sen tarjoama keskusteluyhteys.
Sijoittaja/osakkeenomistajaviestintä puolestaan on hyvinkin säänneltyä, ja kirjassa arvopaperimarkkinalain ja pörssin sääntöjen näkökulmasta ansiokkaasti esillä. Teoksessa ei kuitenkaan käsitellä listayhtiön hallinnointikoodia eikä Keskuskauppakamarin listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämisen asialuetteloa, joissa molemmissa käsitellään osakkeenomistajille suunnattua viestintää. Ne ovat suosituksia ja tarjoavat mm. pk-yrityksille hyvät lähtökohdat kehittää omaa viestintäänsä.
Tietopaketti ja hakuteos viestintää tekeville
Yritysviestinnän säännöt -kirja on oiva tietopaketti ja hakuteos viestinnän ja markkinoinnin sekä HR:n asiantuntijoille viestintään liittyvästä juridiikasta; ohjeistuksista, vastuusta ja valvonnasta. Pesonen on kirjoittanut juridiikan lomaan paljon perusasiaa myös viestinnän tekemisen arjesta, mikä tekee kirjasta helppolukuisen ja sopivan oppikirjaksi myös viestinnän opiskelijoille.
Maija Harsu
Kirjoittaja on viestintäkonsultti ja viestinnän valmentaja. Hänella on oma viestintätoimisto MH Consulting. Aikaisemmin hän on toiminut mm. ProComin vt. toimitusjohtajana, Stora Enson talous- ja sijoittajaviestinnästä vastaavana johtajana ja investointipankkiirina.
Procomilaiset saavat Editalta kirjoja kampanjahintaan (mukaan lukien Yirtysviestinnän säännöt). Katso edut uusimmasta jäsenviestistä.
Pilkun paikka 
Posted on 7.5.2012 Kirjoittanut Team Pilkun paikka
0