Talouskehityksen hidastuminen on iskenyt organisaatioiden viestintäyksiköihin, paljastaa tuore Viestinnän ammattilaiset 2013 -tutkimus. Viestintäbudjetit ovat kutistuneet eivätkä viestinnän tekijät usko palkankorotuksiin. Yhä useampi kollega soittaa ProComiin, ja kertoo joutuneensa yt-neuvotteluun. Onko valoa näkyvissä?
Elina Melgin on ProComin toimitusjohtaja
Neljän merkittävän suomalaisen viestintäyhteisön yhteistyönä elo–syyskuussa toteutettu Viestinnän ammattilaiset 2013 -tutkimus kertoo 4,2 % laskusta viestintäammattilaisten mediaanipalkoissa. Palkansaajina työskentelevien mediaanipalkka on tutkimuksen vastanneiden parissa 3640 euroa kuukaudessa. Vaikka kyseessä olisikin osaltaan tilastoharha (nuorempia ja pienipalkkaisempia vastaajia kuin edelliskierroksella) tärkeää on viestijöiden pulssi. Palkankorotuksiin ei uskota: kasvua lähivuosina odottaa vain joka kymmenes vastaaja. Joulua kohti ei tallusteta optimismi taskussa.
Palkkaeroista tutkimus ei tuonut uutta tietoa. Naisvaltaisella PR-alalla naisten ja miesten palkkaeron luotettava tarkasteleminen alalla on vaikeaa, sillä miesvastaajien lukumäärä tutkimuksessa jäi hyvin pieneksi (1303 naista, 160 miestä). Parin vuoden takainen vastaava tutkimus kuitenkin paljasti, että valtion ja kunnan viestijöiden palkat ovat tasa-arvoisia. Miehet saivat pari vuotta sitten vain vähän enemmän palkkaa yksityisen sektorin viestijänaisiin verrattuna. Suomi käy mallimaasta, sillä muualla miehet saavat huomattavasti naisviestijöitä enemmän palkkaa.
Kaikki säästävät
Viestintäyksiköt joutuvat säästämään siinä, missä muutkin organisaatioiden yksiköt. Yksikkönsä viestintäbudjetin kooksi viestijät ilmoittavat keskimäärin 350 000 euroa. Laskua vuoden 2011 tutkimukseen on yli 12 %.
Tutkimustuloksissa heijastuu talouskasvun hidastuminen. Viestijät arvioivat varoen palkkakehitystään. Koulutusmäärärahojen uskotaan vähenevän.
Tästä huolimatta alan suurimman järjestön ProComin toiminnassa taantuma ei vielä näy. Viestinnän työpaikkoja on välitetty kuluneena vuonna enemmän kuin koskaan ja jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Koulutusten kysyntä on laskenut vain 4 % edellisvuosiin verrattuna. Isojen tapahtumien kohdalla osallistujamäärät ovat pysyneet ennallaan. Ensi vuoden alkupuoli voi viiveellä olla yllättävän vaikea monelle alan kouluttajalle. Suomeen taloustaantuma saapuu aina hieman viiveellä. Maailmalla talouskasvu on jo alkanut.
Organisaatiot hakevat tehokkuutta. Eräs esimerkki tehostetusta toiminnasta näkyy tutkimustuloksissa. Kun kaksi vuotta sitten joka kolmannessa organisaatiossa viestintä ja markkinointi toimivat yhteisenä organisaationa, on luku tänä vuonna peräti 46 %.
Sosiaalinen media voittaa
Sosiaalisen median asema viestinnän ammattilaisten yhtenä päätehtävänä on vahvistunut. Tutkimukseen vastanneista 18 % tekee somea päätyökseen. Mediamurros lisää tarvetta sosiaalisen median taitoihin. Yli puolet (51 %) vastaajista kaipaa seuraavan kahden vuoden aikana sparrausta some-osaamiseensa. Jos siis rahaa koulutukseen ylipäänsä annetaan, se menee lähitulevaisuudessakin some-kouluttajan pussiin. 27 % vastaajista arvioi koulutusmäärärahojen laskevan tulevaisuudessa, kun niiden nousuun uskoi vain 5 %.
Loistavien tarinoiden talvi
Jos Twitter-kouluttajat ovat olleet vuosien 2012–2013 voittajia, mikä on seuraava valontuoja? Voisiko se olla tarinankerronta? Se on viestinnän ytimessä aina ajasta, paikasta ja välineestä riippumatta. Hyvän tarinan avulla maailman parhaat bränditkin pärjäävät. Katsokaa Fazerin, Suomen korkeimmalle arvostetun brändin, ydintarinaa. Tai vierailkaa Reputation Instituten 100 parhaan brändin tiedoissa ihmettelemässä, miten loistavia (usein historiallisia) tarinoita firmat kertovatkaan. Juuri COMM PRIX Awardin napannut Bacardi-Martini on tästä hyvä esimerkki. Yrityksen omista työntekijöistä, myös viinureista ja tarjoilijoista on leivottu brändin lähettiläitä. Brändiuudistukset alkavat usein sisäisestä viestinnästä. Sisäinen viestintä vaalii yrityskulttuuria. Tässä on asian pihvi.
Marraskuun tihkusateessa on hyvä suojautua talven tuloon. Jos on pakko käpertyä, otetaan aika tarinoille. Niillä on pian talvi taltutettu. Kun kesä koittaa, on talouselämäkin kääntynyt parempaan suuntaan, jos on uskominen asiantuntijoita.
Elina Melgin
ProComin toimitusjohtaja
Näin tutkimus tehtiin: Viestinnän ammattilaiset -tutkimus toteutettiin elo-syyskuussa 2013, ja siihen vastasi 1463 yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaista. Vastausprosentti oli 38 %. Kyseessä on Suomen laajin viestinnän asiantuntijoiden työnkuvan kartoitus, joka tehdään joka toinen vuosi. Tutkimus on toteutettu viestinnän ammattiyhteisöjen yhteisenä hankkeena jo vuodesta 1983 alkaen. Tutkimuksen toteutuksesta ja tulosten analyysista ovat vastanneet tutkimusjohtajat Katja Mikkonen ja Kari Nikander Taloustutkimuksesta.
Pilkun paikka 
Posted on 22.11.2013 Kirjoittanut Team Pilkun paikka
0