Tulevaisuusprofessori Markku Wilenius julistaa maapallon kestokykyä koettelevan talouskasvun päättyneeksi. Tilalle tulevat ekologisuus ja sosiaalinen vastuu. Yrityksistä ja valtioista voittajiksi nousevat ne, jotka oivaltavat muita nopeammin uuden ajan vaatimukset.
Tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius istuu työhuoneessaan Villa Svalvikissa Helsingin Jollaksessa. Vanhan puuhuvilan ikkunoista avautuvat häikäisevän kauniit merelliset maisemat.
Tämä on WOIMA-säätiön tukikohta, jota säätiön hallituksen puheenjohtaja kutsuu heräämöksi.
”Olemme kriittisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen ajattelun tuottaja. Tuomme keskusteluun asioita, jotka eivät muuten nousisi esille”, Wilenius tiivistää suomalaista arvopääomaa vaalivan säätiön tarkoitusperiä.
Äänekästä unilukkaria Wileniuksen mielestä tarvitaan, sillä Suomessa ei ole vielä ymmärretty meneillään olevaa suurta ja perustavanlaatuista murrosta.
”1970-luvun öljykriisistä alkanut vahva talouskasvun ja globalisoitumisen vaihe päättyi finanssikriisin. Tilalle tulee aikakausi, jossa vallitsevia arvoja ovat ekologisuus ja välittäminen. Asetelmat muuttuvat siis hyvin dramaattisesti uudessa vaiheessa, joka kestää noin vuoteen 2050 saakka.”
”Uudella ajalla on uudet kehitystä eteenpäin vievät voimat. Kehitystä ei enää vedäkään ICT-teknologia. Uuden ajan avainsanoja ovat materiaalien ja energian mahdollisimman tehokas hyödyntäminen, bioenergia, ympäristö- ja nanoteknologia. Myös terveydenhuolto on kasvava toimiala länsimaissa ikääntyvän väestörakenteen vuoksi.”
Uusi aalto mullistaa maailman
Wilenius perustaa arvionsa venäläisen taloustieteilijän Nikolai Kondratieffin teoriaan pitkistä aalloista, jotka toistuvat taloudessa 40–60 vuoden välein. Teollistumisen alusta on hahmotettavissa viisi aaltoa. Nyt on alkamassa kuudes.
”Jokainen aalto lähtenyt liikkeelle talouden noususta, mikä kerryttää pääomia. Suomessa hyvinvointivaltion perusta rakennettiin edellisessä aallossa.”
Aikakauden vaihtuminen nostaa myös pintaan uusia yhteiskunnallisia arvoja ja aiheuttaa sosiaalisen murroksen, eikä nyt alkanut uusi vaihe tee tässä poikkeusta.
”Edessä on suuria yhteiskunnallisia ja kulttuurisia mullistuksia. Uuden ajan vallitseviin arvoihin kuuluvat ekologisuus mutta myös sosiaalisen vastuun ja läpinäkyvyyden vaatimus. Epäoikeudenmukaisuutta ei enää suvaita samassa mittakaavassa.”
Viime kuukausien kuohunta arabimaailmassa on uusien arvojen yksi ilmenemismuoto.
”Pikkuhiljaa maailman kiertää aalto, joka kaataa sosiaalisesti epäoikeudenmukaiset järjestelmät.”
Ei mikään trendi, vaan perusteellinen muutos
Eikä Wilenius tarkoita yksistään korruptoituneita ja kansalaisistaan vähät välittäviä hallituksia. Myös länsimaiset demokratiat ovat suurten muutospaineiden edessä. Sosiaalinen vastuullisuus korostuu myös liiketoiminnassa.
”Yritysten on mietittävä uudelleen suhteensa yhteiskuntaan. Sosiaaliset paineet ohjaavat jatkossa liiketoimintaa entistä enemmän. Kansalaisten arvostukset muuttuvat, tiedon määrä kasvaa ja palvelujen vertailu on entistä helpompaa digitaalisessa ympäristössä.”
”Vanha vastuullisuusajatus, että tehdään jotakin hyvää yhteiskunnalle ja ihmisille, ei enää päde. Jatkossa yrityksen koko arvonmuodostuksen on lähdettävä siitä, että yritys tuottaa aitoa lisäarvoa ja kestävää hyvää yhteiskunnalle.”
Wilenius myöntää, että yhteiskunnallisista tavoitteista lähtevä bisnesmalli on vallankumouksellinen. Tarkoittaako professori, että jatkossa yritykset eivät saisi enää tuottaa omistajilleen voittoa?
”Ei suinkaan. Ne yritykset, jotka oivaltavat uuden ajan vaatimukset muita nopeammin, menestyvät myös taloudellisesti.”
Wileniuksen havaintojen mukaan harva yritys on kuitenkaan vielä ymmärtänyt suurta murrosta. Vielä harvempi on ryhtynyt käytännön toimiin perusteellisesta suunnanmuutoksesta.
”Moni yritys toimii edelleen reaktiivisesti lisäämällä yhteiskuntavastuuta ja asiakaslähtöisyyttä.
Sen sijaan uusista lähtökohdista asioita ei osata vielä ajatella. Vie aikansa ennen kuin yritykset ymmärtävät, että kyse ei ole mistään trendihommasta, vaan fundamentaalisesta murroksesta.”
Monialajätti selätti epäilijät
Wilenius ennustaa, että monet nykyisistä yrityksistä eivät pysty muutokseen ja katoavat ennen pitkää kokonaan. Mutta myös vanhoista ja perinteisistä yrityksistä voi löytyä menestyjiä.
Wileniuksen mielestä hyvä esimerkki onnistuneesta suunnanmuutoksesta on amerikkalaisen monialajätti General Electricin Ecomagination-konsepti, jossa markkinoille tuodaan uusia ympäristöystävällisiä teknologioita ja kasvatetaan niiden liikevaihtoa.
”GE ymmärsi, että ympäristönsuojelu ja voitonteko eivät sulje toisiaan pois. Ajatukselle aluksi naurettiin, ja Ecomagination leimattiin viherpesuksi. Vinoilu loppui, kun toimintamalli osoitti toimivuutensa.
Viime vuonna yhtiö teki konseptilla 18 miljardin liikevaihdon ja todella suuret voitot.”
Wilenius luonnehtii GE:n loikkaa huikeaksi aiempaan verrattuna. Amerikkalaisyhtiö on omalla esimerkillään osoittanut, että vastuullisuus kannattaa – kirjaimellisesti.
”Jos globaali yhtiö onnistuu tekemään tämän, niin varmasti myös pienemmät yhtiöt pystyvät vastaavaan.
Muutos edellyttää yritykseltä läpinäkyvää toimintaa ja avoimuutta. Se vaatii myös itsekritiikkiä ja rohkeutta.”
Yksikin ihminen voi aloittaa muutoksen
Pahimmat jarrumiehet löytyvät Wileniuksen mukaan niistä, jotka pelkäävät omien etujensa olevan uhattuina. Ja näitähän tahoja riittää.
”Suomalainen yritysmaailma on hyvin sisäsiittoista. Kaverit kutsuvat hallituksiin samanmielisiä kavereita.
Uusia ajatuksia ei synny. Tai jos syntyy, ne ammutaan alas viimeistään hallituksissa.”
Wileniuksen mielestä tilannetta Suomessa pahentaa se, etteivät pääomat kierrä riittävästi. ”Pääomasijoitukset uusiin yrityksiin ovat törkeän alhaisella tasolla ottaen huomioon, kuinka paljon varakkuutta tähänkin maahan on kertynyt. Nyt tarvittaisiin rohkeita ja merkittäviä sijoittajia – yrityksiä tai yksityisiä henkilöitä – jotka omalla toiminnallaan näyttäisivät esimerkkiä.”
Pelkät bisnesenkelit eivät kuitenkaan saa muutosta aikaiseksi. Wilenius muistuttaa, että jokainen meistä voi aloittaa hiljaisen mutta äänekkääksi muuttuvan kapinan.
”Omassa organisaatiossa kannattaa nostaa rohkeasti ääntään, jos huomaa, että homma ei toimi. Yksilökin voi yltää hämmästyttäviin suorituksiin. Tämä vaatii kuitenkin kumppaneita ja verkostoja, joiden kautta toimitaan. Onnistuminen edellyttää samanmielisten löytämistä yrityksen sisältä. Näin löydetään omalle idealle riittävästi liikevoimaa haastamaan valitsevat toimintamallit ja -kulttuurit.”
Suomalaisilta synkkä arvio Suomesta
Mitä Wilenius sitten miettii Suomen menestymismahdollisuuksista? Pohjaa arviolle antaa WOIMA-säätiön ja Suomalaisen Työn Liiton tuore selvitys Suomi suomalaisten silmin, joka peilasi arvoja sellaisina kuin suomalaiset ne itse kokevat.
Yhtä kattavaa arvojen peilausta ei ole Suomessa aiemmin tehty. Wileniuksen mukaan tutkimustuloksista löytyy sytykkeitä niin optimistisiin kuin pessimistisiinkin arvioihin.
”Suomalaisten mielestä tärkeimmät henkilökohtaiset arvot ovat rehellisyys, huolehtivaisuus, välittävyys ja perhe. Sen sijaan vallitsevina yhteiskunnallisina arvoina suomalaiset nostivat esille byrokratian, työttömyyden ja epävarmuuden tulevaisuudesta.”
Kielteisten asioiden korostuminen oli tutkijalle yllätys. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tehdyt vastaavat tutkimukset antoivat myönteisempiä tuloksia.
”Suomalaisten vastaukset viittaavat vanhentuneisiin ja toimimattomiin rakenteisiin. Ihmiset tuntevat, että viranomaiset, poliitikot ja hallitseva establismentti ylipäätään eivät enää palvele kansalaisia.”
Myös kysymys siitä, millaisia arvoja suomalaiset haluaisivat yhteiskunnassa toteutuvan, antoi mielenkiintoisia vastauksia. Suomalaisten mielestä kolme tärkeintä arvoa yhteiskunnalle ovat demokratia, köyhyyden vähentäminen ja vanhuksista huolehtiminen.
”Demokratian nouseminen oli meille yllätys. Luulimme, että se on itsestään selvä asia suomalaisille. Tutkimustulos kertoo kuitenkin siitä, että suuri osa ihmisistä kokee elävänsä näennäisdemokratiassa.”
”Ihmiset kaipaavat lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tutkimustulokset kertovat jähmettyneestä yhteiskunnasta, joka ei enää palvele ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelu poliitikkojen kähminnöistä ja erioikeuksista näkyy vahvasti ihmisten ajattelussa.”
Epätasa-arvo vie tehon yhteiskunnalta
Suomi suomalaisten silmin -tutkimus antaa huutia väitteille arvojen kovenemisesta. Esimerkiksi vanhuksista huolehtimisen korostuminen kertoo välittämisestä ja vahvasta omastatunnosta.
”Arvot eivät ole koventuneet, päinvastoin.”
Tutkimus on Wileniuksen mielestä vahva viesti, joka pitää ottaa jollakin tavalla huomioon tulevissa päätöksissä.
”Se on myös kannanottomme brändikeskusteluun – etteivät asiantuntijat kehittele asioita, jotka vain heidän mielestään tuntuvat kivalta.”
Wileniuksen mukaan ulkoministeriön maabrändiryhmänkin korostamat hyvä koulutus ja ekologisuus ovat toteutettavissa ainoastaan, jos tietty perustasa-arvoisuus yhteiskunnassa toteutuu.
”Talous on 1990-luvun laman jälkeen kasvanut huimasti. Samaan aikaan köyhien määrä on kuitenkin kasvanut. Suomi käy puoliteholla. Heitämme resursseja hukkaan sillä, että rakenteet ovat vanhentuneet ja
merkittävä joukko ihmisiä on työelämän ulkopuolella.”
Suomalaiset haluavat lisää vastuullisuutta
WOIMA-säätiö teki yhdessä Suomalaisen Työn Liiton kanssa Suomi suomalaisten silmin -tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli valaista suomalaisten arvoja sellaisina kuin he ne itse kokevat.
Loppuvuonna 2010 tehdyssä kyselytutkimuksessa runsas tuhat suomalaista valitsi annetuista vaihtoehdoista sopivimmat. Nämä asiat nousivat kärkeen:
Mitkä ovat henkilökohtaiset arvomme?
1. rehellisyys
2. huolehtiva, välittävä
3. perhe
4. huumori/hauskuus
5. luotettavuus
Mitkä ovat Suomen tämänhetkiset kansalliset arvot/yhteiskunnassa korostuvat asiat?
1. byrokratia
2. työttömyys
3. epävarmuus tulevaisuudesta
4. koulutusmahdollisuudet
5. hukatut voimavarat
Entä millaisten asioiden pitäisi korostua tulevaisuuden Suomessa?
1. demokratia
2. köyhyyden vähentäminen
3. vanhuksista huolehtiminen
4. elämänlaatu
5. aitous
Markku Wilenius on Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori ja suomalaista arvopääomaa vaalivan WOIMA-säätiön hallituksen puheenjohtaja. Suomen johtaviin tulevaisuudentutkijoihin kuuluva Wilenius väitteli tohtoriksi ympäristösosiologiasta. Hän on Rooman klubin jäsen ja on työskennellyt myös saksalaisen finanssijätti Allianz Groupin strategiayksikön johtajana.
Matti Remes
Kirjoittajaon talousasioihin erikoistunut vapaa toimittaja.
Pilkun paikka 
Susanna Pallaslehto
10.8.2012
On mukava lukea juttu, missä omia ajatuksia puetaan sanoiksi 🙂